Luku 1
Raamattu
1Pyhät Kirjoitukset ovat ainoa riittävä, varma, ja erehtymätön perusta kaikelle pelastavalle tiedolle, uskolle ja kuuliaisuudelle.2. Tim. 3:15–17; Jes. 8:20; Luuk. 16:29, 31; Ef. 2:20 Vaikka luonnon valo sekä luomakunnan ja kaitselmuksen teot todistavat Jumalan hyvyydestä, viisaudesta ja voimasta, niin että ihmiset eivät voi itseään puolustaa, ne eivät ole riittäviä antamaan sitä tietoa Jumalasta ja hänen tahdostaan, mikä on tarpeen pelastukseen.Room. 1:19–21; Room. 2:14,15; Ps. 19:1–3 Siksi Herra näki hyväksi monta kertaa ja monella eri tavalla ilmoittaa itsensä ja julistaa tahtonsa seurakunnalleen.Hepr. 1:1 Myöhemmin tämä kaikki saatettiin kokonaan kirjoitettuun muotoon totuuden paremmaksi säilyttämiseksi ja julistamiseksi sekä kirkon perustaksi ja lohdutukseksi lihan turmelusta, Saatanan ja maailman pahuutta vastaan. Tämä muodostaa Pyhän Raamatun, joka on välttämättömän tarpeellinen, koska Jumalan aiemmat tavat ilmoittaa tahtonsa kansalleen eivät enää jatku.Sananl. 22:19–21; Room. 15:4; 2. Piet. 1:19, 20
2Raamattuun, tai kirjoitettuun Jumalan sanaan, kuuluvat nyt kaikki Vanhan ja Uuden testamentin kirjat, jotka ovat nämä:
- Ensimmäinen Mooseksen Kirja
- Toinen Mooseksen Kirja
- Kolmas Mooseksen Kirja
- Neljäs Mooseksen Kirja
- Viides Mooseksen Kirja
- Joosuan kirja
- Tuomarien Kirja
- Ruutin kirja
- Ensimmäinen Samuelin kirja
- Toinen Samuelin kirja
- Ensimmäinen kuninkaiden kirja
- Toinen kuninkaiden kirja
- Ensimmäinen aikakirja
- Toinen aikakirja
- Esran kirja
- Nehemian kirja
- Esterin kirja
- Jobin kirja
- Psalmien kirja
- Sananlaskujen kirja
- Saarnaajan kirja
- Laulujen laulu
- Jesajan kirja
- Jeremian kirja
- Valitusvirret
- Hesekielin kirja
- Danielin kirja
- Hoosean kirja
- Joelin kirja
- Aamoksen kirja
- Obadjan kirja
- Joonan kirja
- Miikan kirja
- Naahumin kirja
- Habakukin kirja
- Sefanjan kirja
- Haggain kirja
- Sakarjan kirja
- Malakian kirja
- Evankeliumi Matteuksen mukaan
- Evankeliumi Markuksen mukaan
- Evankeliumi Luukkaan mukaan
- Evankeliumi Johanneksen mukaan
- Apostolien teot
- Kirje roomalaisille
- Ensimmäinen kirje korinttilaisille
- Toinen kirje korinttilaisille
- Kirje galatalaisille
- Kirje efesolaisille
- Kirje filippiläisille
- Kirje kolossalaisille
- Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille
- Toinen kirje tessalonikalaisille
- Ensimmäinen kirje Timoteukselle
- Toinen kirje Timoteukselle
- Kirje Titukselle
- Kirje Filemonille
- Kirje heprealaisille
- Jaakobin kirje
- Ensimmäinen ja toinen Pietarin kirje
- Ensimmäinen, toinen ja kolmas Johanneksen kirje
- Juudaksen kirje
- Johanneksen ilmestys
Kaikki nämä Jumala on inspiroinut niin, että ne ovat uskon ja elämän ylin ohjeistus.2. Tim. 3:16
3Ne kirjat, joita yleisesti kutsutaan apokryfikirjoiksi ja joilla ei ole jumalallisen inspiraation alkuperää, eivät kuulu Raamatun kaanoniin. Siksi niillä ei ole arvovaltaa Jumalan seurakunnassa eikä niitä muutenkaan hyväksytä eikä käytetä muuten kuin inhimillisinä kirjoituksina.Luuk. 24:27, 44; Room. 3:2
4Raamatun auktoriteetti, johon on uskottava, ei riipu kenenkään ihmisen tai kirkon todistuksesta vaan se riippuu täysin Jumalasta (joka on itse totuus), sen kirjoittajasta. Siksi Raamatun arvovalta on vastaanotettava Jumalan sanana.2. Piet. 1:19–21; 2. Tim. 3:16; 1. Tess. 2:13; 1. Joh. 5:9
5Jumalan seurakunnan todistus liikuttaa ja johdattaa meitä kohti Raamatun korkeaa ja suurta kunnioitusta. Taivaalliset asiat, opin vaikuttavuus, Raamatun kirjoitustyylin majesteettisuus, kaikkien sen osien yksimielisyys, sen tarkoitus (joka on kaiken kunnian antaminen Jumalalle), ihmisen pelastuksen ainoan keinon täydellinen julkituominen sekä monet muut erinomaiset ja ainutlaatuiset asiat, nämä kaikki todistavat Raamatun olevan Jumalan sanaa. Mutta meidän täysi vakuuttuneisuutemme ja luottamuksemme Raamatun erehtymättömästä totuudesta sekä jumalallisesta auktoriteetista toteutuu Pyhän Hengen sisäisenä työnä. Tämä Hengen työ todistaa sanan kautta ja sanassa meidän sydämessämme.Joh. 16:13,14; 1. Kor. 2:10–12; 1. Joh. 2:20, 27
6Jumalan koko neuvo, joka koskee kaikkia tarpeellisia asioita hänen kunniastaan, ihmisen pelastuksesta, uskosta ja elämästä, on joko ilmaistu Raamatussa, tai voidaan johtaa Raamatusta hyvällä ja välttämättömällä päättelyllä. Siihen ei tule koskaan lisätä mitään Hengen uusia ilmestyksiä tai ihmisten perinteitä.2. Tim. 3:15–17; Gal. 1:8, 9 Me tunnustamme kuitenkin, että Jumalan Hengen sisäinen valaisu on tarpeen sen pelastavan ymmärryksen saamiseksi, joka on ilmoitettu sanassa.Joh. 6:45; 1. Kor. 2:9–12 Lisäksi on joitakin ihmisten ja yhdistyksien toimia koskevia jumalanpalveluksen ja seurakunnallisen toiminnan seikkoja, joista on säädettävä luonnollisen järjen ja kristillisen harkinnan valossa. Tällaisten säädösten on seurattava Jumalan sanan aina noudatettavia yleisiä määräyksiä.1. Kor. 11:13, 14; 1. Kor. 14:26, 40
7Kaikki asiat Raamatussa eivät ole itsessään yhtä selkeitä eivätkä yhtä selviä kaikille ihmisille.2. Piet. 3:16 Kuitenkin ne asiat, jotka on välttämätöntä tietää, uskoa ja noudattaa pelastuksen vuoksi, on ilmaistu ja avattu niin selvästi Raamatun kohdissa, etteivät ainoastaan oppineet vaan myös oppimattomat voivat tavanomaisin keinoin saavuttaa riittävän ymmärryksen niiden suhteen.Ps. 19:7; Ps. 119:130
8Hepreankielinen Vanha testamentti (heprea oli vanhastaan Jumalan kansan äidinkieliRoom. 3:2 ) ja kreikankielinen Uusi testamentti (kreikka oli siihen aikaan kansojen keskuudessa parhaiten tunnettu kieli) ovat Jumalan välittömän inspiraation tulosta. Jumalan erityisen huolenpidon ja kaitselmuksen ansiosta nämä alkutekstit on pidetty puhtaina kautta aikojen. Siksi ne ovat aitoja tekstejä. Seurakunnan tuleekin kaikissa uskontoa koskevissa väittelyissä vedota lopulta vain näihin teksteihin.Jes. 8:20 Koko Jumalan kansalla ei ole alkukielten tuntemusta, mutta heillä on kiinnostus Raamattuun ja heitä kehotetaan lukemaanAp.t. 15:15 ja tutkimaanJoh. 5:39 näitä kirjoja Jumalan pelossa. Siksi nämä kirjat on käännettävä jokaisen kansan kielelle1. Kor. 14:6, 9, 11, 12, 24, 28 niin, että Jumalan sana asuisi runsaasti heissä, jotta he voisivat palvella oikein Jumalaa ja voisivat saada itselleen toivon Raamatun pitkämielisyydestä ja lohdutuksesta.Kol. 3:16
9Raamatun tulkinnan erehtymätön normi on Raamattu itse. Siksi silloin, kun kysytään minkä tahansa raamatunkohdan todellista ja täyttä merkitystä (joita ei ole monia vaan vain yksi), sitä tulee etsiä niiden muiden kohtien avulla, joissa asiasta puhutaan selkeämmin.2. Piet. 1:20, 21; Ap.t. 15:15, 16
10Pyhän Hengen antamat Pyhät Kirjoitukset ovat yksin se ylin tuomari, joka päättää kaikista uskonnollisista kiistoista, kaikkien kokousten päätöksistä, muinaisten kirjoittajien mielipiteistä, ihmisten opeista ja yksityisistä hengistä. Tämän tuomarin tuomioon meidän tulee tyytyä. Näissä Kirjoituksissa meidän uskomme löytää viimeisen sanansa.Matt. 22:29, 31, 32; Ef. 2:20; Ap.t. 28:23